

Oletettava syntymäpäivä oli: 11. huhtikuu 2008 Minun oletettiin olevan poika.
Äiti ajatteli odottaessaan minua: että onko minulla kaikki hyvin ja että olenko minä terve poika ja olenko minä ollenkaan poika ja oli huolissa siitä sun tästä. äiti ei varmaan muuta tehnytkään kun ajatteli ja ajatteli...
Isä ajatteli odottaessaan minua: että olenpas minä onnekas mies, ku mulla on niin kaunis, ihana nainen ja nyt vielä hänen kanssa pieni poika tulossa.
Ennen syntymääni minua kutsuttiin: mukula, nassika
|

Syntymäpaikka: KuopioSyntymähetkellä läsnä olivat: kaksi kätilöä
Kätilö oli: OutiLisää lääkäristä tai kätilöstä: koska minun tulo tänne maailmaan kesti 20 tuntia, kerkes mun äitiä olla hoitamassa 5 eri kätilöä, yks anestesia lääkäri ja kolme lastenlääkäriä. kaikki olivat hirmu mukavia, varsinkin Elina kätilö (hän hoiti minua vielä lastenosastolla monta päivää) ja Outi kätilö, kuka auttoi minut tänne maailmaan lopullisesti
Äidin kuvaus synnytyksestä: synnytys oli äidille kaikkee muuta kuin kivulias ja hankala, vaikka kestikin kauan. keskiviikkona kun käytiin isän ja äidin kanssa neuvolassa, äiti sanoi että minä en pysyy siellä mahassa enää kauan. äiti tunsi supistuksia jo keskiviikon ja torstain välisenä yönä ja ne jatkuvat vielä torstainakin. illalla kun iskä tuli töistä rupesivat he mittamaan supistuksien välejä.kun supistuksia tuli 3-4 min välein, äiti ja iskä päätivät mennä sairaalaan.
sairaalaan he saapuivat klo21:50 ja heitä tervehtii kätilö Päivi. Äidillä ruvettin mittamaan supistuksia ja seuramaan minun sydämenääniä. kaikki oli niin kuin piti. Koska synnyts oli jo käynnissä mutta alkuvaiheessa suositteli Päivi että äiti ja iskä nukkuisivat vähäsen, että jaksais huomisen päivän kestää. Iskä nukahti melkein heti kuin pää koskettii tyynyä mut äitini oli levoton ja kohta alkoi olokin olla epämielyttävä. klo 2lta äiti herätti iskän ja kysyi että mitä pitäis tehdä. Iskä käski soitta kätilölle ja kysyä voisko vähän levätä kylpyammeessa. Sitä he tekivätkin mut siitä ei ollut paljon muuta apua, kuin oli vaan kiva kellua siellä ja iskä suositteli, että äiti vois imeä ilokaasua... kello oli jo 4 aamulla. iskää väsytti mutta äitiä vaan naurattii koko ajan.ilokaasustakaan ei ollut muuta hyötyä, ku sain vaan hyvälle tuulelle.äidin olo oli jo aika kivulias ja pyysi jotain lisää kivunlievitystä. klo 6:40 laitettiin äidin selkärankaan piikki ja sinne rupes vuotamaan jatkuvasti epiduraalia. siitä aukes taivas. kivut menivät ja samoin supistukset.Kätilöt neuvoivat iskää ja äitiä nukkumaan vähäks. Elina kätilö toi iskällekin synnytyssaliin patjan ja peiton ja tyynyn...iskä nukahtii taas heti kun pää koskettii tyynyä, vaikka sanoi että ei nukuta (halus olla äidille seuraksi varmasti)..äiti ei saanut kuitenkin unta, vaikka oli jo niin väsynyt.klo 8:30 ruvettiin ädille antamaan oksitosiinia että supistukset voimistuisivat, mutta see ei auttanut myös ja klo 9:20 puhkaisee lääkäri Honkanen lapsivesikalvot...siitä lähti koko prosessi taas etenemään. Äitiä naurattii välillä vieläkin, iskä oli paras tukihenkilö ketä olis voinut toivoa. Ties kaikkea sanomatta, varoitti äitiä kun supistus tuli jne. Jossain vaiheessa kätilöt lopettivat epiduraalin antamisen ja äiti sai tuntaa vähä kipuja taas mutta ei kauan...kle 14:20 aikana mitattiin äidiltä kuumetta ja se oli aika korkea. Äidillä oli kylmä ja paha olo, mutta se helpottui pian ku klo 15:10 hän viimeinkin uskalsi ruveta ponnistamaan.. ponnisti 26 minuuttia ja minä olin maailmassa. Iskä ponnisti äidin kanssa ja äiti työnsi jaloilla kätilön melkein pois:) siinäkin vaiheessa äiti ja iskä nauroivat vielä vaikka olikin aikamoinen homma kesken:)
Ketkä vierailivat luonani sairaalassa: iskän kaveri Arsi oli eka vieras ja sitte tulivat vielä mummot ja vaarit käymään. paljon vieraita ei ollut, koska KYS sairaalan käytäntönä oli että vieraita ei saa päästää osastolle ...
Sairaalassa viettämäni aika: oltiin lastenosastolla pe-ti ja ti aamulla minut vietiin vielä teho osastolle. sieltä pääsin pe. eli ekan viikon olin sairaalassa. sairaala-ajasta paljon en muista, kuin vaan sitä että söin, nukuin, paskasin ja söin, nukuin, paskasin...jossain vaiheessa en enää syönnyt ja joutuin teholle..siellä pakkosyöttivät ja kaikki oli taas hyvin.

Nimeni on
Nicholas August Nevalainen Nimen tarkoitus: August tarkoittaa viroksi elokuuta:)
Miksi juuri sellainen nimi? vanhemmilla oli nimeä valitessa seuraavat vaatimukset: ensimmäinen nimi pitäis olla 1. kansainvälinen 2. helposti sanottava sekä suomeksi että viroksi 3.sovita yhteen sukunimen "Nevalainen" kanssa. Nicholas nimi täytti vaatimukset. Toinen nimi pitäis olla merkityksellinen-minun kolmen isoisoisän nimi on August
Toiset vaihtoehdot olivat: ei ollu:)
Lempinimeni on: Nani:)
Tulin ensimmäistä kertaa kotiin: 21. maaliskuu 2008
(~1-viikkoisena)Kotiosoitteeni oli: Nurmeksentie 51, Juuka
Kotona minua tervehtivät: mummot ja vaarit
Ensimmäisestä kodistani tarkemmin: on isäni kotipaikka. Paras paikka minun kasvaa ja asua:)
Päivästä lyhyesti: nukun, syön, pieren koko ajan. välillä seurustelen ja hymyilen. sitte taas nukun, syön ja pieren...btw, pystyn tekemään sitä kaikke samana aikana. ihmemies kuten olen
Sää oli: oli aurinkoinen, vaikka oli kylmä.